Tämän päivä päällimmäisinä tuntemuksina ovat olleet pieni jännitys ja suuri odotus. Kolmen päivän kuluttua pääsen Tampereelle I:n kanssa, luultavasti. Jostain syystä olen aina eksynyt sellaisten ihmisten pariin, jotka syystä tai toisesta peruvat tai siirtävät yhteisiä suunnitelmia. Se ei periaatteessa ole mitenkään suuri ongelma, sillä pidän itsekin spontaaneista jutuista enemmän kuin valmiiksi suunnitelluista, mutta toisaalta olen itse teen tavallisesti kaikkeni, ettei yhteiset suunnitelmat ja menot peruunnu.

Odottaminen on mukavaa ja elän odotuksista. Pidän lähes enemmän odottamisesta kuin siitä itse tapahtumisesta. Toisaalta en rakenna mitään suurta odotusrakennelmaa tulevien tapahtumien varalle, vaan tiedostan oikein hyvin, että olen odottaja ihminen eikä odotettavalta asialta kannata kuitenkaan odottaa liikoja. Tällä suurella odotusenergiallani olen tänäänkin lukenut ahkerasti tenttiin ja saanut liikkeelle tutkimusraportin kirjoittamisen, joka jämähti paikoilleen joskus aivan liian kauan sitten.

Juuri hetki sitten heräsin kuitenkin päiväuniltani ja huomasin uneksineeni jälleen kerran Mr. I:sta. Öisin en niinkään näe unia, mutta päivisin näemmä olemme milloin missäkin fyysisessä kontaktissa keskenämme. Tällä kerralla oikea mieskin tosin pyöri unissani, mutta innokkaimmille on kerrottava, että edes minun päiväunessani ei mitään orgioita saatu tällä kerralla kyhättyä kokoon.